Miten tähän ollaan tultu...

Edellisistä kirjoituksista voisi päätellä että minun pitäisi ainakin olla suhteellisen hyvässä kunnossa. Väärin, edellisissä kirjoituksissa on todella ainoat kuntoilukerrat kolmeen vuoteen, eli olen pitkän paussin jälkeen yrittämässä taas saada kroppaani kuntoon.

Kaikki tämä on onnettomien sattumien summa. Talvethan ovat ainakin minulle sitä kivuliainta aikaa ja olemme jo kauan puolison kanssa helpottaneet sitä kahden viikon ulkomaan lomalla nimenomaan sellaisiin kohteisiin joiden pitäisi olla aurinkovarmoja. Vuosien 2006 ja 2007 lomat Lanzarotelle epäonnistuivat kuitenkin sikäli että ensimmäisen viikon satoi vettä molempina vuosina enkä kuntoutunut ollenkaan. Oireet ovat voimistuneet vuosi vuodelta ja liikkuminen vaikeutunut. Viime kesä taas oli Suomessakin niin sateinen että olin kipeänä lähes koko ajan. Tänä keväänä onneksi sain tilanteen kääntymään. Lomakohteemme oli säävarma Puerto Rico Kanarialla ja heti ensimmäisestä päivästä lähtien aloimme käymään siellä kävelylenkeillä. Kahden viikon aikana kilometrejä kertyi noin 70 ja porraskävelyä toistatuhatta askelmaa ylös ja alas. Puerto Ricohan on todella mäkistä seutua.

Loman jälkeen olen pystynyt pitämään yllä liikuntaharrastustani, mitä nyt flunssa on hieman sotkenut suunnitelmia. Kävelylenkeillä syke nousee liian korkeaksi, olen lähes koko ajan vauhtikestävyys-tasolla. On tosi vaikeaa kävellä niin hitaasti että saisi sykkeen pysymään kohtuurajoissa. Uidessa sen sijaan syke on pysynyt matalampana eli peruskestävyyttä on harjoiteltu. Sekin kyllä vaikuttaa asiaan kävelenkö Mp3:n kanssa vai ilman. Musiikin tahdittamana tahtikin on huomattavasti kovempi, kuin ilman sitä.

Fibromyalgia päiväkirjan aloittaminen..

Syitä siihen että halusin avata tämän blogin on monia. Olen kärsinyt fibromyalgiasta jo vuosia, enemmän tai vähemmän oireillut koko tämän ajan. Pahin oire on kipu, joka vaeltaa, mutta joka minulla on pääsääntöisesti rintarangan aluella. Minulla on myös närästystä, ruuansulatuskanavan oireita, ärtynyt paksusuoli, huimausta, korvien soimista, sydämen tykytystä, aurinkoihottumaa, ääniherkkyyttä, uni-vaikeuksia, uupumusta... Listan jatkaminen olisi masentavaa ellei olisi se yksi ja ainoa keino jolla fibromyalgikon saa oireettomaksi eli liikunta. Minun kohdallani se toimii erittäin hyvin. Liikkuessani aktiivisesti voin käydä jopa saunassa ilman seuraavan päiväistä "saunakrapulaa". Määrät vain pitää olla yllättävän suuret ja rasitustaso korkea, jotta saan sen maksimaalisen hyödyn eli nukun hyvin ja olen kivuton.

Halusin tämän blogin kautta lähinnä itselleni, mutta miksei myös muille fibromyalgikoille, analysoida kausittaista vointiani ja sitä mikä milloinkin helpottaa oloa ja mikä tekee elämisestä vastaavasti helvetin.

Miten kaikki alkoi...

Olen aina liikkunut paljon. Olen entinen aktiivinen naisvoimistelija ja -ohjaaja. Olen tanssinut jazz-tanssia, juossut, pyöräillyt, uinut... Olen siitä saakka kun kunto-salit tipahtivat matti-meikäläisen käytettäviksi ollut koukussa kuntosaliharjoitteluun ja siihen miten painoharjoittelun avulla kehoa pystyy muokkaamaan miltei rajattomasti. Ja ilman mitään lisäaineita!!!

Noin 12 vuotta sitten kävin viikon mittaisen kurssin Sambic´iin eli samban inspiroimaan aerobiciin. Liikkeet olivat todella paljon rintarankaa avaavia ja seuraavan viikon olin rintarangan alueelta kuin "pieksetty". Kipu ei kuitenkaan mennyt ohi ja silloin minua ensimmäistä kertaa hoidettiin fysioterapialla rintarangan alueelta. Todettiin että rintalastan alueella olevat rustot olivat tulehtuneet.

Sama alue oireili aika-ajoittain kunnes noin 7 vuotta sitten hakeuduin kardiologin vastaanotolle niin kovien rintakipujen takia, että luulin niiden olevan sydänperäisiä. Eivät olleet, sain passituksen reumatologille joka löysi muitakin arkoja alueita kehostani. Sain diagnoosin fibromyalgia. Lääke: liikunta.

Sepä se. Liikunhan minä, aika-ajoittain enää. Kunnon ja voinnin mukaan. Paino hyppii 30 kg ylös ja taas alas, kun inspiraatio iskee päälle. Kyllä, entisestä naisvoimistelijasta on tullut vähitellen sohvaperuna.

Mutta kuinka nautinkaan, kun olen siinä kunnossa että pystyn käymään lenkillä, tai kun pystyn salilla vetämään täyden ohjelmasarjan. Ohjelmani on minulle suunitellut Eija Holmala, joka on mielestäni ehdottomasti yksi maamme parhaista personal trainereista. Hänen ohjeiden mukaisesti teen salitreenin niin että lisään painoja vähitellen joka kerta. Tavoitteena on joka harjoituskerralla sellainen teho, että kaksi viimeistä toistoa jokaisesta liikkeestä jaksan hädin tuskin tehdä. Ohjelmassa on suhteessa vähän jalkoihin kohdistuvia liikkeitä koska jalat ovat yleensä luonnostaankin vahvat ja käsipainotteiset liikkeet naisilla hyvinkin tarpeen. Teen toistaiseksi salitreenin kerran viikossa niin että 1 ja 2 vuorottelevat.

Salitreenin lisäksi teen aerobisia harjoituksia, sauvakävelen, kävelen, uin ja hiihdän, sekä teen yhden tunnin mittaisen kunnon venytyssarjan viikossa. Viikossa pidän yhden lepopäivän ja yhden aktiivilepopäivän.

Uinti

Uinti 1.5 km, 50 minuuttia.

En taaskaan muistanut ( lue:viitsinyt) ottaa laseja halliin ja niin sitten polskin sillä huonolla tekniikalla rintauintia 1.5 km verran. Oma vika jos rintarankaan pisteli epäillyttävästi ja pelkäsin etukäteen seuraavan päivän tietokonesessiota.

Kävely

Kävely 5,5 km, 1,05 h, 522 kcal, 159/141.

Kävelylenkki kaupasta kotiin. Penikkatauti ja alaselkä meinasivat vesittää koko lenkin heti alkutekijöihinsä. Hidastin vähän tahtia ja loppumatka sujui ihan hyvin. Olisiko useamman lepopäivän paikka tai sitten kunnollinen lihashuolto.

Kävelylenkki

Kävely 5.2 km. 1,07 tuntia, 526 kcal, max 164, aver. 140.

Mökillä. Kävelin Ylläksellä Eelin kaupalta ylös tunturiin päin ja Maisematietä Lompoloon. Ylämäkeä koko matkan kuten varmaan sykelukemista voi päätellä. Vaatteet olisi kyllä voinut vääntää tämän leikin päälle, olipa sauna taas kiva.

Pitkä lenkki

Kävelylenkki 8 km. 1.5 tuntia, 782 kcal, max 177, aver. 146.

Viikon pitkä lenkki kävellen. Vauhtia antoi Mp3:ssa soiva kasarimusiikki sekä muutama tuoreempi hitti. Puoliso arveli että kanssakävelijät luulivat minun tulleen hulluksi, sen verran virtaa oli rouvan kävelyssä. Mut´ku´ se kasarimusa on kertakaikkiaan niin hyvää!!!

Kuntosali

Kuntosali 2.
1 tunti, 391 kcal, max 153, keskisyke 127.

Kuntosalilla eka kertaa kolmeen vuoteen. Ihana, ihana sali ja ihana ihana ohjaaja! Aivan kuin en olisi ollutkaan poissa! Paitsi tietenkin sitten kun aloin nostelemaan huomasin että ei ehkä niin paljon rautaa nousekaan...